Hormonipuutossairaudet

Kasvuhormoni on ihmisen aivolisäkkeestä erittyvä tekijä, joka yhdessä useiden muiden tekijöiden kanssa lisää pituuskasvua ja elinten kypsymistä. Sen erittyminen on monimutkaisen säätelyn alaista ja sitä erittyy varhaisesta sikiökaudesta vanhuuteen. Kasvuun kasvuhormonin puutos vaikuttaa syntymästä murrosiän päättymiseen; sikiökaudella ja aikuisiässä kasvuhormonilla on lukuisia muita tehtäviä. Kasvuhormonin puutos voi johtua aivojen tai aivolisäkkeen synnynnäisestä kehityshäiriöstä tai myöhemmin ilmenevästä sairaudesta, esim. vammasta, kasvaimesta tai tulehduksesta. Joskus kasvuhormonin vaste voi synnynnäisesti puuttua. Lyhytkasvuisuuden ja hitaan yleisemmän kypsymisen lisäksi kasvuhormonin puutos voi aiheuttaa monenlaisia muita terveydellisiä ongelmia, jotka riippuvat lapsen ja aikuisen iästä.

Useimmat kasvuhormonin puutosta tai sen vasteen puutosta aiheuttavat sairaudet ovat hyvin harvinaisia ja perinnöllisiä Kasvuhormonin puutoksen lääketieteellinen varmistaminen on usein ongelmallista ja edellyttää tutkimuksia hormonihäiriöitä selvittävässä sairaalassa. Suomessa on noin 200 varsinaista kasvuhormonin puutosta sairastavaa lasta, joiden aikuispituus jäisi 90–140 cm:iin ilman hormonin korvaushoitoa. Hormonikorvaushoitoa annetaan koko kasvuiän ajan, joskus senkin jälkeen.

Kilpirauhashormoni on toinen tärkeä pituuskasvua säätelevä hormoni. Synnynnäinen kilpirauhashormonin puutos oli aikaisemmin melko tavallinen pienikasvuisuuden syy. Nykyisin kaikkien vastasyntyneiden napaverinäytteestä tutkitaan kilpirauhasen toiminta ja niille runsaalle 10 lapselle, joilla vuosittain kilpirauhashormonin puutos todetaan, aloitetaan hoito heti syntymän jälkeen. Jos hoitoa ei annettaisi, lapsen sekä kasvu että yleinen kehitys, myös henkinen, hidastuisi.  Kilpirauhashormonin puutos voi kuitenkin kehittyä myös syntymän jälkeen, joskus hormonin liikaeritysvaiheen jälkeen. Puutoksen oireita ovat uneliaisuus, yleinen hitaus, välinpitämättömyys, lihominen, hiusten lähtö ja kasvun hidastuminen.  Kilpirauhashormonin puutosta voidaan aina hoitaa lääkityksellä.

Ilkka Kaitila, dosentti, Lastentautien ja perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri
HYKS:n Lastenklinikka ja Invalidisäätiön Orton sairaalan HALS -vastaanotto
(kirj. 17.9.2010)